Aamu. En haluaisi nousta, mutta otsalohkossa jyskyttävä
päänsärky pakottaa minut liikkeelle. Laitan kahvinkeittimen päälle ja tarkistan
puhelimeni viestit. Ei mitään. Ei kerrassaan mitään. Vituttaa. Tämän on aika
loppua. Muutama klikkaus ja huoneeni nurkassa oleva printteri alkaa pitää
tasaista huminaa. Siemailen kahvia ja katson mietteliäänä ulos. Toista
kupillista juodessani tulostin kilahtaa vaimeasti. Valmista. Kokoan aseen ja
syötän lippaaseen kahdeksan luotia: seitsemän vihollisilleni ja viimeinen itselleni.
Hyväilen vielä kerran fat bikeni satulaa ennen kuin lähden. Yhtäkkiä tunnen oudon nuljahduksen kädessäni, ja tajuan että minun olisi pitänyt tilata se Patria
kodinturvasta puolalaisen hikipajan sijaan. Otus, joka oli vielä hetki sitten komposiittipistooli, loksahtelee ja
kalisee. Ehdin kirota…
---
Elikkäs kohta saa aseita suoraan olohuoneeseen 3D-printterillä. Aika rankkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti