Titanium.

Titanium. Kemiallinen merkki Ti, järjestysluku 22 ja atomimassa 47, 867. Titanium on kaunista ja hopeaisen väristä. Sen paino/kestävyyssuhde on suuri eikä se ole korroosiolle altista. Siitä tehdään mm. polkupyörän runkoja, ja tekisi suunnattomasti mieleni speksata itselleni titaaninen sinkilämaastopyörä, tämäntapainen:

Ainoo vaan, että miten vitussa mä mahdutan neljä fillaria johonkin ≈30 neliön luukkuun? Hankkiutumalla eroon turhakkeista kuten kirjahyllystä?

Minulla oli eilen joku idea...

...mikä piti kirjoittaa ylös, mutta unohdin sen koska eilen tuli nautittua liikaa alkoholia, lähinnä olutta ja lonkeroa. Toissapäivänä join jallua, ja edellispäivänä samaa plus edellisen päivän viinipullon jämät. Sitä edellisenä päivänähän olin ostanut pullon punkkua "ruokajuomaksi", kuten myös päivää ennen sitä, joka oli maanantai. Siitä kun mennään taaksepäin niin sunnuntaina vajensin mm. Slivovice-pulloa, kuten myös päivää aiemmin. Viime perjantainahan olin järkytyksen tilassa, jonka takia oli minun juotava, muistaakseni absinttia. Muuten on mennyt ihan kivasti, olen urheillut päivittäin ja töissäkin olen onnistunut käymään.

Ymmärrän että jos toinen on tuntenut olonsa onnettomaksi jo pidemmän aikaa, ja kokee että olemme liian erilaisia niin minkäs siinä tekee. En ole itsekään ollut kovin onnellinen viime aikoina/parina viime vuonna, mutta yleensäkään en liene erityisen onnellinen henkilö eli asiat tuntuivat menevän mielestäni riittävän hyvin. Mutta nyt pitäisi irrottaa elämästä - jos ei nyt puolikasta niin ainakin 40 prosenttia - ja se sattuu aivan vitusti.

:(

Fiktiivisen aineiston lisäluokat ja muita vammaisuuksia.

Varmaan suurin osa ihmisistä tietää, että kirjastossa on luokitusjärjestelmä, jonka mukaan aineisto järjestetään jotta kirjasto ei olisi vain epämääräinen kasa aineistoa. Esimerkiksi popmusiikki on luokassa 78.891, rock on 78.8911 ja niin eteenpäin ad nauseum. Suomenkielinen kertomakirjallisuus on taas luokassa 84.2. Tämän luokan alta löytää näppärästi dekkareita, sotakirjallisuutta, rakkausromaaneja, historiallisia romaaneja, spekulatiivista fiktiota (johon kuuluu mm. fantasia, sci-fi ja kauhu) ja mitä nyt näitä genrejä onkaan. Jostain kumman syystä en ole koskaan edes miettinyt miksi suomenkielistä kertomakirjallisuutta ei ole jaettu useampaan luokkaan. Jos nyt joku voi sijoittaa vaikkapa artistin X levyn Y luokkaan Z, niin miksi helvetissä sitä ei voi tehdä kertomakirjallisten teosten kohdalla? Tai onhan niitä jaettu än äs fiktiivisen aineiston lisäluokkiin, joita muutaman tuossa yllä luettelin, mutta em. lisäluokat ilmenevät selkeästi vain hyllyssä.

Mutta ei sinne Mordoriinkaan noin vain kävellä.

Hups, katolleen meni.

Sopuisa ero on epätodellisen kammottava. Riitaisassa erossa voi aina flipata esim. pari pöytää, kirota seurustelukumppani alimpaan helvettiin ja lähteä kiukuspäissään vetämään pää täyteen & pyrkiä kostoks panemaan jotain random tyyppiä. Sopuisassa erossa näin ei voi toimia, ilmeisistä syistä.

Näyttää siltä että kesä on ohi myös termiseltä kantilta katsottuna ja loppukuussa tulee olemaan vitunmoinen ruljanssi ja hässäkkä monesta eri syystä. Kaiken lisäksi olen saattanut paljon pyörän komponentteja epäkuranttiin kuntoon ja mikä perkele tuossa poolokentällä telotussa sormessakin on, kun nivel on vieläkin turvoksissa ja naksuu?  Onnettomuudet eivät totisesti tule yksin.

Tietenkään kaikki ei ole pielessä vaan jokaisella pilvellä on kultareuna. Kun ruoka maistuu tavallista kehnommin ja liikkuessa olo on parempi kuin kotona angstatessa, niin alkaa tuo painokin olla hallinnassa eli vanha kunnon painoindeksi alkanee pian ykkösellä. Mut varmaan mä saan uv-säteilylle altistumisesta syövän.

Asiasta vielä näkkileipään: laskin painoindeksini tohtori.fi -sivuston laskurilla. Siinä oli neuvoja alipainoiselle henkilölle. "Henkilön halutessa nostaa painoaan, hänen pitäisi syödä entistä suurempia ruoka-annoksia, usein energiapitoisia välipaloja eikä rasvaa ole tarvetta kaihtaa". Vittu mitä paskaa. Ite en totisesti ole kaihtanut rasvaa viimeisen puolentoista vuodena aikana, ja paino ei oo noussut mihinkään. Itse asiassa reilusti yli puolet mun saamasta energiasta tulee rasvasta. Tuossa pitäisi lukea pikemmikin että: "Henkilön halutessa nostaa painoaan, hänen pitäisi syödä entistä hiilihydraattipitoisempia ruoka-annoksia, usein hiilihydraattipitoisia välipaloja ja muistaa että liiallinen rasvan syönti saattaa aiheuttaa ennenaikaista kylläisyyden tunnetta ja täten rajoittaa kasvua".

Pirstapäivä

Luin joskus novellin jonka nimi oli sama kuin tämän bloggauksen otsikon. Otaksun että novellin alkuperäinen nimi oli shatterday.

Juhannustunnelmia.

"[K]ai sinä tiedät, että kaikki kouluampujat ovat kotoisin juuri tuollaisilta autoilun varassa olevilta pientaloalueilta?" Ylläoleva teksti on lainaus J. Pekka Mäkelän teoksesta Muurahaispuu. En tiedä onko tuolla mitään todellisuuspohjaa, mutta enpä ihmettelisi ollenkaan jos olisi.

Asiasta toiseen. Vaikka ihminen on erään teorian mukaan kehittynyt vesiapinasta (tätä tukee karvattomuus ja ihonalainen rasvakerros) niin kohta on taas se aika vuodesta, kun miehen mieli palaa halusta palata luontoon. Ja kun ylemmät aivotoiminnat lakkaa, aivorungosta (tai mistä hitosta ne viestit nyt tulevatkaan) alkaa tulla viestejä että pitäisi päästä takaisin pinnan alle. Itse ajattelin pysyä kaukana vedestä tulevana jussina, koska olisi aivan hirveä tilanne joutua synkistämään juuri juhannuksen hukkumistilastoja. Kyllä sitten saisi perhe ja tutut hävetä.

Skitsofreniasimulaattori.

Skitsofrenia on psykoosiksi luokiteltu mielenterveyden häiriö. Psykoosissa ihmisen kyky arvioida todellisuutta on eriasteisesti heikentynyt.

Viime viikolla tutustuin Second Lifessä olevaan "skitsofreniasimulaattoriin" joka antoi niinsanotusti normaalille ihmiselle mahdollisuuden tutustua psykoottisen henkilön kokemaan todellisuuteen eli kokea joidenkin skitsofreenikoiden kärsimistä harha-aistimuksista.

Tänään sain kokea vastaavia tunteita Real Lifessa. Huonosti nukutun yön jälkeen olin koulussa melko sekavassa tilassa, ja täten melko yksinkertaisetkin asiat tuntuivat vaikeilta. Jossain vaiheessa rupesin katsomaan lukujärjestystä ja huomasin että luennot ovat väärillä paikoilla. Vähän aikaa mietittyäni päättelin että kyse on teknisestä viasta ja päätin varmistaa luentojen ajat viime viikon lukujärjestyksestä.  Myös siinä luennot olivat väärillä paikoilla. Tässä vaiheessa tajusin että minulla on selkeät muistikuvat siitä, milloin nuo luennot todellisuudessa pidettiin, mutta en ymmärtänyt miten mennyt lukujärjestys olisi voinut muuttua virheelliseksi. Minun oli pakko varmistaa vierustoverilta että kumpi oli totta, lukujärjestys vai omat muistikuvani.

No, omat muistikuvani pitivät paikkansa. Mutta mitä jos todellisuus olisikin vastannut lukujärjestystä? Miettisinkö näitä asioita Kupittaalla sen sijaan että kirjoittelen tätä blogitekstiä kotona espressokupillisen ääressä?