Benoît Duteurtre: Tyttö ja tupakka (La petite fille et la cigarette)
Tyttö ja tupakka on – kuten sen suomalaisen kustantamon Like
kustannuksen sivuilla todetaan – kafkamainen tarina nurinkurisesta, absurdista
maailmasta jossa päähenkilö koettaa löytää oman paikkansa, mutta päätyy [editoitu piiloon että en vallan spoilaa kaikkea]
Mitäs muuta?
Takakannessa ja kirja-arvosteluissa
puhuttiin mustasta huumorista, mutta voisin sanoa että jos ”mustasta
huumorista” ottaa jälkimmäisen sanan pois, niin aletaan olla asian ytimessä. Jälkeenpäin kirjan absurdeille juonenkäänteille voi nauraa,
niin itse lukutilanteessa ei paljoa naurattanut. Samahan voi päteä vaikka
onnettomuuteen, jossa katkaisee kätensä. Myöhemmin näkee asian
huvittavatkin puolet, mutta siinä vaiheessa kun istuu kalpeana luut poikki
(kokemusta on) niin vaikea silloin on huumoria tilanteessa nähdä.
[juonipaljastuxet poistettu]
No eipä oo hääppöstä tekstiä tossa yllä. Editoin vähän mutta jäi silti aika kököks.
Tarinahan menee silleen, että päähenkilö kuuluu sorsittuun ihmisryhmään...eiku hetkinen, nyt menee taa spoilereiksi. Eniveis, asteikolla 1-5, kirja saa multa noin kolmosen, eli kannattaa lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti